Puhdas ilma voi edistää terveyttämme aina paremmasta yöunesta toimivaan ruoansulatukseen. Se voi tehdä eron terveellisen ja tuottavan päivän tai sairaalakäynnin välillä. Lue lisää nykyaikaisista tekniikoista alla ja varmista, että hengität terveydellesi parasta ilmaa.
Tiesitkö, että syömme 2 kg ruokaa, juomme 2 litraa vettä ja hengitämme 11.000 litraa ilmaa joka päivä? Kuten me kaikki tiedämme, ilma on äärimmäisen tärkeää ihmisen selviytymiselle, mutta joskus unohdamme, että tämän ilman on myös oltava puhdasta. Jokaisessa hengityksessämme voi olla yli 25 miljoonaa hiukkasta, jotka tunkeutuvat kehoomme. Kun ilmassa on suurempia hiukkaspitoisuuksia, sairastumisen riski kasvaa.
Tällä hetkellä ympäristönsuojeluvirasto (EPA) luokittelee kuusi ilmassa olevien epäpuhtauksien kriteeriä1. Nämä epäpuhtaudet ovat otsoni, hiukkaset, rikkidioksidi, hiilimonoksidi, lyijy ja typpidioksidi. Monet näistä epäpuhtauksista ovat helposti ymmärrettäviä, koska ne ovat yleisiä kaasuja tai VOC-yhdisteitä (haihtuvia orgaanisia yhdisteitä), mutta ”hiukkaset” on jotain, joka koostuu useista eri epäpuhtauksista. Kuten totesimme, jokaisessa hengityksessämme on yli 25 miljoonaa hiukkasta, jotka voivat olla erityyppisiä (kuten siitepöly, pöly, noki jne.) ja erikokoisia. Kun puhumme hiukkasista, puhumme neljästä keskeisestä hiukkasalueesta:
PM1 on tärkein ja relevantti hiukkasfraktio suodatusprosessissa terveen ja hyvän sisäympäristön luomiseksi (IAQ – Sisäilman laatu), jossa ihmiset ja prosessit ovat optimaalisesti suojattuja. Pienimmät hiukkaset ovat vaarallisimpia ihmisille, koska ihmiskeholta puuttuu riittävä suoja näitä erittäin pieniä ja haitallisia hiukkasia vastaan. Ne tulevat kehoomme hengityselinten kautta, hengitämme niitä, ja ne päätyvät syvälle keuhkoihin ja jatkavat virtaamista verenkiertoon.
Euroopan unionin raportin2 mukaan sisäilma voi olla jopa 50 kertaa enemmän saastunutta kuin ulkoilma. Syitä huonon ilmanlaadun lisääntymiseen on useita:
Me kaikki ymmärrämme, että jos syömme saastunutta ruokaa tai vettä, olemme vaarassa sairastua, mutta usein emme ajattele, miten huono ilmanlaatu vaikuttaa terveyteemme. Huono ilmanlaatu voi vaikuttaa haitallisesti paitsi keuhkojen toimintaan myös muihin elintärkeisiin elimiin3. Mitä huonompaa ilmaa hengittämme, sitä suurempi on riski sairastua moniin sairauksiin. Mutta sen sijaan, että keskitymme huonon ilmanlaadun vaikutuksiin terveyteen, ehkä meidän pitäisi soveltaa samaa lähestymistapaa kuin elintarvikkeillamme ja keskittyä puhtaan ilman hengittämisen terveyshyötyihin. Puhtaalla ilmalla voi olla valtavia etuja terveydellemme, unen parantamisesta4 parempaan ruuansulatukseen5.
Harvardin yliopiston tutkimuksessa6 puhtaan ilman osoitettiin parantavan kognitiivista toimintaa. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että verrattaessa ihmisiä kahdessa eri ympäristössä – toisessa huonossa ilmanlaadussa ja toisessa parannetussa ilmanlaadussa – havaittiin, että puhtaan ilman rakennuksessa olevat ihmiset olivat parantaneet kognitiivista suorituskykyä 61 prosentilla. Kun ilmanlaatua edelleen nostettioin korkeammalle tasolle, koehenkilöt menestyivät 101 % paremmin näissä kognitiivisissa tehtävissä.
Ensimmäinen askel sisäilman laadun parantamiseksi on etsiä epäpuhtauslähteitä. Useimmissa tapauksissa ulkoilman pilaantuminen voi merkittävästi vaikuttaa huonoon sisäilman laatuun. Hyvän sisäilmanlaadun varmistamiseksi tulisi noudattaa eurooppalaisissa standardeissa vahvistettuja ohjeita7. Standardi korostaa ePM1-suodattimien merkitystä kaikissa ihmisten käytössä olevissa tiloissa. Tässä yhteydessä ilmansuodatin on tärkein komponentti, joka on vaihdettava. Suodatusratkaisun päivittäminen onkin helpoin toimenpide, koska se ei edellytä uusien järjestelmien asentamista. Usein ilmansuodattimia voidaan päivittää vaikuttamatta LVI-järjestelmän energiankulutukseen. Korkeimman energialuokituksen omaavien suodattimien käyttö8 auttaa varmistamaan optimaalisen suorituskyvyn ja suojaa samalla ihmisiä sisätiloissa.
___________________________________________
[1] https://www.epa.gov/criteria-air-pollutants
[2] Tilintarkastustuomioistuimen raportti 23 Ilmanvaihto, hyvä sisäilman laatu ja perustelut: https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC25406
[3] https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31285306/
[4] https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2017/may/21/air-pollution-linked-to-poor-sleep-study-finds
[5] https://iubmb.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/iub.2530
[6] https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/ac1bd8
[7] Esimerkiksi: prEN16798–3: Rakennusten energiatehokkuus – Rakennusten tuuletus – Osa 3: Muut kuin asuinrakennukset – Ilmanvaihto- ja tulo/poistoilmajärjestelmien suorituskykyvaatimukset
[8] Paras energialuokka on A+ Eurovent-sertifiointiohjelman mukaan